Nykyisin ei tarvitse kuin klikata googlessa ja löydät loppumattoman määrän tietoa guruista, guru-opeista ja gurusuuntauksista.
Minkähän takia me henkisen polun tallaajat olemme niin kiihkeästi etsimässä viisasta kertojaa oman elämämme polun tarkoitukselle?
Olisikohan syynä yksinkertaisesti tietämättömyys tai se, että haluamme vastuun omasta elämästä olevan muilla?
Yhtä kaikki, ehkä parempi liika gurua kuin vaaksa ei mittää….
Todellinen Guru kun ei tee itsestään numeroa ja vuorostaan väärä guru änkee väkisin ajatuksiimme, tietäen heikot kohtamme ja ehkä lompakomme paksuuden.
Toisaalta, jollemme tee joskus vääriä päätöksiä, emme opi sitä, mikä on oikea päätös.
Mitähän tästä kirjoituksesta nyt tulee, kun ei ole yhtään gurua valitsemassa sanoja, vaan täytyy itse tämä juttu funtsia, no, koetan parhaani.
Mutta hei, olenhan se oman itseni Guru. Nuorempana en sitä vielä tiedostanut yhtä selkeästi kuin nyt. Tässä kiitos niille oikeille Guruille elämäni aikana, jotka eivät koettaneet jyrätä orastavan itsetuntoni ylitse, vaan tukivat minua löytämään oman totuuteni.
Oikeat Gurut eivät takerru meihin kuin hunaja karhun kuonoon, vaan porskuttelevat omassa tietoisuudessaan kohdaten silloin tällöin mahdollisia hengenheimolaisia, joitten kanssa on kiva hengailla hetkisen.
Oikeastaan guruja ei ole olemassakaan, vaan väärää luuloajattelua, jossa annamme tittelin sitä ansaitsemattomalle. Todellinen Guru kun ei tee itsestään numeroa.
Sana kiertää muutenkin. Hänen seurassaan kun voimme olla ihan omaa itseämme.
Namaste, ystävät.
PS. Tsekkaa tekemäni haastattelu Hollantilaisen Yoyo-Elisabethin kanssa, varsinkin viimeiset 5 minuuttia. Hän kuvaa hienosti Gurun todellisen tarkoituksen. https://www.youtube.com/watch?v=IIiDDvAvuwo&t=61s
Anup Henrikki blog 