Sielukumppanuus on ideaali, hypoteesi, josta monet puhuvat vahvistaakseen omaa luuloaan henkisestä herkkyydestään, mutta ne jotka sen kokevat, edes osittaisena inhimillisten rajojen toisella puolen tunnettavana henkäyksenä, eivät puhu, koska he tajuavat sen, että sielut eivät ole riippuvaisia ideaalisuuksista, eivät kumppanuudesta, eikä rakkauksista olevaiseen. Sielut ovat totaalisessa täydellisyydessään riippumattomia kaikista meidän ajatuksellisista määritelmistämme ja siksi, niihin yhdistetyt ajatuksemme kumppanuus/partnerimuodoista on verrattavissa useimmiten uskonnolliseen harhaisuuteen, jossa toive ja fiktio liittyvät ajatuksissamme luomiimme tunnetiloihin.
Sielukumppanuus elää kyllä meissä jokaisessa, mutta se on piilossa kaikkien persoonamme identifikaatioiden takana.
Anup Henrikki
Anup Henrikki blog 